Kaksi viikkoa sitten starttasin taas vuosien tauon jälkeen uintikisoissa. Alunperin suunnitelmissa oli osallistua tuona viikonloppuna Haukipudashiihtoon (35km V), mutta huonojen lumiolosuhteiden vuoksi hiihto peruttiin. Onneksi uimahalleissa on aina vakio-olosuhteet evätkä huonot talvet, eivätkä kesätkään ole este kisojen järjestämiselle.
Lopetin kilpauinnin virallisesti 2005, mutta siirryttyäni triathlonin pariin uintilisenssi on ollut taskussa satunnaisesti, viimeksi muistaakseni vuonna 2010, jolloin tuli uitua enemmänkin. Tänä talvena olen hypännyt altaaseen kaksi kertaa viikossa KemTU:n ykkösryhmän mukana. Uintikilsat ovat siis melko maltillisia, n.8-9km/vko, mutta laatua näissä treeneissä onneksi on ihan mukavasti, tästä pitää huolen muut ryhmän uimarit, pieni kilvoittelu kovempien vetojen aikana ja valmentaja Mantsu (ja Ansku), joka jaksaa aina olla mukana altaan reunalla! Ihailtavaa vapaaehtoistyötä urheilun hyväksi!
Mutta sitten itse kisoihin. Urakoin kisaviikonlopun aikana kaikki vapaauintimatkat, mitä vain oli tarjolla, mukaanlukien viestit. Lauantaina kisat alkoivat klo 11:00 olin hallilla jo hyvissä ajoin ennen verryttelyjen alkamista, koska 200vu oli kisojen ensimmäinen laji ja vuosien tauon jälkeen minulla ei tietenkään ollut kisoihin minkäänlaisia tilastoaikoja ja jouduin starttaamaan kaikki lajini ensimmäisessä erässä noin 15 vuotta nuorempien uimarityttöjen kanssa. 200m vu kulki ihan mukavasti, tosin hieman epätasaisella vaihdinjaolla aikaan 2:27:41. Lauantain toinen lajini oli 50m vu, joka erityisesti meni kivasti ja löin käden maaliin ajasssa 30:57. Lauantaipäivän päätti 4x50m skuv, jossa uin vielä 50vu, muistaakseni 31.2.
Sunnuntaina kisat alkoivat klo 10:00 viesteillä. Naisten 4x50m vuv oli ensimmäinen laji. Uin viestin kolmannen osuuden vähän päälle 31 sekunnin. Viestin jälkeen henkilökohtaiset lajit alkoivat 100m vaparilla ja minä olin tietenkin ensimmmäisessä erässä mukana. Viestin ja oman 100m vu startin väliin jäi hurjat 10min aikaa palautella, kiire siis oli, eikä esimerkiksi vaatetta kerennyt laittaa päälle tässä välissä ollenkaan. Satanen taittui aikaan 1:07:98. Parempaa odotin, mutta edellispäivä ja viesti painoi kyllä vähän käsissä. Viimeinen henkilökohtainen lajini oli 400m vu, joka meni aikaan 5:16:31. Kisat päätti 4x200m vuv, jossa kellotin vielä lentävällä lähdöllä ajaksi 2:29:03.
Kisat sujuivat ihan mukavasti. Tuli nähtyä mikä on oma taso tällä uintimäärällä. Ilmeisesti tason saa pidettyä tässä, mutta mitään kovin suurta kehitystä on turha näillä uintimäärillä odotella. Eihän se ihan hirveästi mieltä ylennä, että kymmenen vuotta sitten uiduista ajoista jää rutkasti, mutta toisaalta triathlonkisoissa olen pärjännyt Suomen kisoissa kärkiporukoissa näilläkin vauhdeilla. Vanhoja ja nykyisiä untikavereita oli kisoissa paikalla toimitsijoina mukavasti ja oli kiva vaihtaa kuulumisia lajien välillä. Myös Hurulan teräsmiesperhe Kuopiosta oli kisailemassa, joten ihan yksinäisenä triathlonistina ei tarvinut kisoissa olla.
Kisojen jälkeen oli muutama hektinen työviiko ja tälläviikolla kerkesin sairastaa muutaman päivän flunssankin. Onneksi tälläkertaa kolme lepopäivää viikolla riitti. Eilen treenailin jo ihan normaalisti ja Ouluhallin aamun ratavuorolla sai nostattaa vähän sykettäkin pyörän päällä.
Tänään puolestaan oli vuorossa pitkä lenkki, jonka toteutin hiihtämällä. Ennakko-odotukset ladun kunnon suhteen eivät olleet kovin korkealla ja vastoin tapojani huristelin autolla vähän kauemmas sisämaahan hiihtoladuille. Onneksi ennakko-odotukset pettivät ja ladun kunto olikin mitä erinomaisin. Aurinkokin paisteli ja pakkasta asteen verran, niin mikäs siinä oli hiihdellessä. Matkaa kertyi kevyesti hiihdellen taukojen kanssa 53km tasan neljään tuntiin.
Kotiin kerettyäni olin juuri tullut suihkusta, kun ovelle koputeltiin. Juha joutui avaamaan oven, koska en itse ollut vielä edes pukeissa. ADT:n väkihän se siellä kyseli dopingtestiä. Viimeksi kävivät muistaakseni toissa kesänä, mutta silloin olivat Juhan perässsä. Näytehän ei ihan heti ollut tullakseen, kun olin juuri sen neljä tuntia hiihdellyt menemään ja olen melko huono juomaan lenkillä. Saatiin näyte kuitenkin lopulta purkitettua ja muistoksi vaihteeksi kiva heijastin. Tässähän alkaa kuvittelemaan olevansa ihan oikea urheilija, kun kotiin asti tulevat. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti