On taas SE aika vuodesta! Syksy siis, silloinhan on pimeää, kylmää ja sateista. Niin ja silloin ajetaan Oulussa krossia! Oululaisen krossikommuunin puuhamiehet ovat muutamien vuosien ajan puuhastelleet syksyisin keskiviikkokrosseja eripuolille Oulua. Vielä muutama vuosi sitten krossit olivat varsin pienen porukan kekkerit, mutta jo viime vuonna kävi selväksi, että krossikommuuni on onnistunut missiossaan, krossailun ilosanoman levittämisessä siihen malliin, että viivalla on tänä vuonna nähty reilut 50 kuskia ja katsomossakin on todistettavassti ollut tunnelma.
Tiivistettynä homma menee näin: Ajokamat päälle, pyörä alle, krossipaikalle klo 18 ja sen jälkeen 45-60 minuuttia täysiä! Parin kilometrin mittaista krossirataa kierretään aina useita kertoja ja radat sisältävät milloin mitäkin; nurmea, polkua, hiekkatietä, asfalttia, soraa, ylämäkeä, alamäkeä, mutkia ja tietysti juoksuesteitä. Olennaista on, että vauhti vaihtelee todella paljon, on kiihydytyksiä ja jarrutuksia, hidasta ja nopeaa menoa.
Aikaisempina vuosina olen osallistunut krosseihin maastopyörällä, mutta viimevuonna sain krossikauden päättäviin Oulun avoimiin CX-skaboihin krossaria lainaan (Kiitos Heli! (vaikka tulikin kalliiksi;) )) ja siitä nousikin sitten sellainen kuume, jonka sain paranneltua vasta viime keväänä, kun hankin itsellenikin krosssarin. Kesäkaudella krossarini keräsi pölyä, kun oli kiire ulkoiluttaa muita pyöriä, mutta nyt syksyllä krossarini on päässyt kyllä tositoimiin jo monta kertaa.
Krossikausi avattiin Heinäpäässä lämpimässä syyskuun keskiviikkoillassa 10.9. Homma meni näin: Ajokamat päälle, pyörä alle, paikalle kello 18 ja siitä sitten 58min täysiä!
Kuva täältä |
Kuva täältä |
Kuva täältä |
Syke ja keuhkot kisan jälkeen kertoivat, että täysiä mentiin, mutta pyörä ei tuntunut silti kulkevan. Kiihdytykset tuntuivat raskailta ja jarrut tehottomilta. Hauskaa oli silti!
Seuraavana keskiviikkona homma meni sitten jotakuinkin näin: ajokamat päälle, pyörä alle, paikalle klo 18 ja 48min täysiä! Krossariani oli edellisviikosta tuunattu vähän ja sain alle Juhan hiilikuitukiekot. Raksilan aivan huippuhauskalla radalla pyörää oli mukava kiihdytellä, kun toiminta oli jokseenkin samaa kuin käskytys, mutta vielä oli vähän ongelmia välitysten kanssa. Hauskaa oli silti! Nurmikkodropit olivat suosikki!
Seuraavana viikonloppuna krossariani tuunattiin taas vähän; jarrut nimittäin menivät vaihtoon. Sääennuste ei lupaillut ihan yhtä kivaa säätä kuin aiempina keskiviikkoina:
Oulu 24.9.2014 klo 18
+2° C, 7 m/s
Pilvistä, ajoittaista räntäsadetta
Suht. kosteus: 87%
Sateen todennäköisyys klo 18-06: 90%
Keskiviikkona homma kuitenkin meni näin: Ajokamat päälle, toinen kerros ajokamoja päälle, kolmas (sateenpitävä) kerros ajokamoja päälle, neljäs kerros ajokamoja reppuun, pyörä alle, Lintulammelle klo 18 ja 53 minuuttia täysiä! Kotiin, pyörän pesua ja ajokamojen pesua 45min. Mutta pakkohan se on myöntää; Oli oikeasti tosi hauskaa! Pieni niljakkuus pisti niin renkaiden pidon kuin oman ajotaidonkin hyvään testiin ja kaikki toimi. Jalat toimi, pyörä toimi, renkaat pitivät ja pysyin pystyssä! :)
Oli märkää, kylmää ja koleaa ja ajettiin krossia! Kuva täältä |
Miesten kärki Lintulammen juoksuesteillä. Kuva täältä |
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?51968-Oulun-Krossisyksy-2014
kuva täältä |