Kesä ja kisakausi lähestyy kovaa vauhtia ja sehän tietää sitä, että kuntoa on pitänyt alkaa kaivamaan taas pikkuhiljaa esiin ja mikäpä onkaan sen hausekempaa ja tehokkaampaa kunnonkohotusta kuin järkyttää jalkoja pienellä kisailulla.
Kevään ensimmäinen numerolapullinen kunnonkohotusstartti tuli tehtyä huhtikuun viimeisenä viikonloppuna, kun kävin juoksemassa Iissä 10km:n testijuoksun. Jalat kokivat melkoisen ensijärkytyksen, kun joutuivat pinkomaan yhtäkkiä kolme varttia kutakuinkin täysiä. Kovemmat juoksut olivat olleet kohtalaisen satunnaisia ja kisakenkiä en ollut ennen kisastarttia käyttänyt reiluun puoleen vuoteen jalassa. Sääkään ei varsinaisesti juoksua suosinut, vaan Oulun aurinkoinen reilusti plussan puolella ollut säätila vaihtui 30km:n matkalla Iihin lumisateeseen ja lämpötilakin laski koko ajomatkan ajan tasaisesti kohti nollaa. Vähän meinasi palella starttia odotellessa, mutta juostessa ei onneksi ja maalikin tuli vastaan ihan kohtalaisen tyydyttävässä ajassa 45:46.
Juoksusta jäi hyvä mieli ja luotto siihen, että juoksukuntokin saattaisi vielä ennen kesää löytyä. Seuraavana päivänä oikea lonkka kuitenkin ilmoitteli itsestään ikäviä kipusignaaleja. Juoksut jäivätkin seuraavaksi pariksi viikoksi kokonaan muutamia 10-20 minuutin yrityksiä lukuunottamatta, mutta onneksi pyöräily onnistui. :)
Kevään toinen kunnonkohotusyritys oli 9.5. kisailtu Ii Ironman. Hauska kaveriporukan keskenäinen kisailu, jossa joskus on pyöräilyosuus ajettu myös jopoilla, mutta tänävuonna panokset olivat ilmeisesti koventuneet, kun jopojen tilalla lähes kaikilla osallistujilla oli maantiepyörät ja kisan jälkeenkin vertailtiin kovasti niin sykedataa kuin kisan aikaista tankkaustakin. Kisassa uitiin 1500m uimahallissa, jonka jälkeen hypättiin pyörän päälle, poljettiin Oulusta Iihin mukavassa vesisateessa (reitin sai valita itse) ja juostiin Iissä vielä reilun 13km:n lenkki. Uinti sujui itsellä yllättävän kivasti ja koska ohituksia tuli tehtyä muutama, niin vaihdossa ei tarvinut onneksi kiirehtiä, sillä luotin pyörävauhtiini. Pyöräilyn jälkeen eroa oli kuitenkin vain muutama minuutti ja tämähän tiesi sitä, että tossua piti pistää toisen eteen ihan reippaasti. Juoksu kulkikin ihmetyksekseni todella hyvin, kun kohmeiset ja märät jalat parin kilometrin jälkeen lämpenivät ja maalissa sain tuuletella Ii Ironman titteliä. :)
 |
| Uudet vaatteet. Kiitos Chebici! |
Jalat saivat Ii Ironmanin jälkeen levätä muutaman päivän, mutta helatorstaina annoin niille seuraavan shokkihoidon OTC:n perinteisessä duathlonissa. Sään suhteen sama tendenssi jatkui ja olin läpimärkä jo ennenkuin olin päässyt edes kisapaikalle. Huono sää ilmeisesti pelotti myös osan kisaajista pois, vaikka itse kisan aikana ei satanutkaan. Sade oli kuitenkin muuttanut juoksuosuuden melkoiseksi lällyksi ja juoksu tuntui melkoiselta lyllertämiseltä. Tunteeseen nähden vauhti oli kuitenkin kohtuullista. Jäin edellisvuoden ajasta n.1,5min, mikä yllättäen tuli kaikki pyöräosuudelta, mutta viimevuonna olikin kesäsää. Sään syyksi siis huono pyöräjalka. :) Kuva ja tuloksiin tästä.
 |
| Antti Ylönen oli duathlonissa miesten nopein, minä olin naisten nopein. |
Seuraava järkytys jaloille piti olla nyt lauantaina, sillä olin ilmoittautunut terwamaratonin puolikkaalle. Tälläkertaa en kuitenkaan päässyt edes starttiviivalle ja jalkojen käskytys vaihtui lepoon ja sohvalla makailuun, sillä perjantai-iltana alkanut kurkkukipu muuttui aamuun mennessä melko tukkoiseen oloon. Tämä päiväkään ei ollut meidän perheessä minkäänasteista urheilun juhlaa, sillä Juhan maastopyöräkisa päättyi muutaman metrin jälkeen ketjun katkeamiseen :(. Jospa tämän kesän huono onni olisi nyt sitten ollut tässä. Parin viikon päästä alkaisi jo triathlonkausikin, joten nyt pitää alkaa varmaan niistämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti